| Chapter 8 |
1 | Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
|
2 | Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
|
3 | Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
|
4 | "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
|
5 | Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
|
6 | Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
|
7 | sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
|
8 | Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
|
9 | Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
|
10 | Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
|
11 | Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
|
12 | Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
|
13 | Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
|
14 | Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
|
15 | Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
|
16 | Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
|
17 | Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
|
18 | Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
|
19 | Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
|
20 | Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
|
21 | antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
|
22 | Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
|
23 | Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
|
24 | Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
|
25 | Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
|
26 | kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
|
27 | Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
|
28 | kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
|
29 | kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
|
30 | silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
|
31 | leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
|
32 | Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
|
33 | Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
|
34 | Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
|
35 | Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
|
36 | Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
|